Suoristelen nauloja oman talon kuistilla...

Behold the glory, behold the wonder!

What we have made shall not be torn asunder.

Such vast achievement

stone and papyrys

beneath the gaze of Isis and Osiris!

Land of majesty

where the heavens smile,

jewel of history

shining by the Nile!

Vaihdetaan papyrus Halltexiksi ja Niili kasitieksi, niin lähellä ollaan. Remontti on ollut laajempi ja vaatinut enemmän ponnisteluja kuin osasimme kuvitellakaan, mutta pikkuhiljaa asiat alkavat loksahdella kohdilleen. Sisäkatto on valmis, kaksi seinää on tapetoitu, yksi kiinteä kaappi on purettu ja makuuhuoneeseen on saatu jo lattia vaihdettua. Edessä on melkein toinen mokoma hommaa, mutta hiljaa hyvä tulee.

Olen kerännyt valtavaksi iloksenne muutamia kuvia remontin varrelta. Kuvat valmiista talosta esitellään, kun viimeinkin on niiden aika. Näillä näkymin muutan omasta yksiöstäni ensi viikonloppuna ja elän loisena vanhempieni nurkissa yhden viikon ennen muuttoa uusiin tiloihin.

Tällä hetkellä minun työmaani seisoo kiskomassa tapettia olohuoneen kahdesta seinästä. Alunperin tarkoitus oli vain tapetoida päälle, mutta röpelötapetin kuvio näkyisi ikävästi uuden tapetin alta. Niinpä päädyimme nyhtämään tapetin pois. Se tuntuu näiden vuosien aikana iskostuneen takana olevaan lastulevyseinään kuin paiseet ruttopotilaaseen eikä kostuneenakaan tahdo antaa periksi. 

Niille seinille, joille ei tule tapettia, tulee Halltex-levyt. Niissä on tapetti jo valmiina, mikäli kahden levyb väliin jäävä pikku sauma ei haittaa.

Ei haittaa.

Makuuhuoneen taustaseinän tapetit lähtivät irti helpolla ja ennen tapetointia suurin homma olikin maalata levyt valkoisiksi. Päälle laitettu (kallis) tapetti kun on vaaleaa ja ruskea lastulevy olisi voinut kuultaa (KALLIIN!!!!!1) tapetin takaa epämiellyttävästi.

Tuollainen tapetti siihen sitten tulee. Tässä vaiheessa lähipiirini ihmiset saavat varmaan sydänhalvauksen, mutta let's face the fact; on minussa sentään sen verran naista etten vedä koko seinää tylysty mustaksi. Haluan makuuhuoneestani seesteisen valkoisen, joka sisustetaan kylmällä harmaalla, mudan eri sävyillä ja joka saa minut rauhalliseksi. Sisustamisessa en ole vahvojen värien ystävä. Tykkään sellaisesta, jonka olemus on helppo vaihtaa parilla kirkkaammalla tyynynpäällisellä.

Vasemmalla vanha lattia, oikealla uusi. Muovimatto oli selvä valinta; lankkulattian hiominen ja restaurointi tulisi tajuttoman kalliiksi ja kestäisi ikuisuuden, parketti ja korkki eivät kestä koirien kynsiä ja vedellä läyräämistä ja laminaattia ei missään tapauksessa saa laittaa vanhoihin taloihin. Koska ne ovat vanhoja taloja. Koska laminaatti niissä näyttää samalta kuin herttainen mummo pukeutuneena lateksiin.

Minulla on uusilla kämpilläni kolmekin puilla lämpeävää asiaa; makuuhuoneen pieni kamiina, keittiön puuhella (jolla on yllättävän helppo laittaa ruokaa ja lämmittää keittiön käyttövesi. Koska olen sähkön suhteen pihi) ja ulkorakennuksen puusauna. Kahta ensimmäistä lämmitetään melkein aina kun ollaan remontteeraamassa, jälkimmäisen isä ja veli testasivat viime viikolla. Oli kuulemma erinomainen.

 Remontteeraus on rankkaa puuhaa, ja minä sentään en edes pääse paikalle ihan joka päivä. Vanhempani ahertavat paikalla lähes alati, käyvät vain töissä välillä. Olen tästä kiitollisempi kuin osaan koskaan näyttää.

Iltaisin auringon laskiessa varjot heittävät muuten jänniä kuvioita makuuhuoneen päätyseinälle.